Elokuuta

Viime viikkojen yksi juttu on ollut paarmojen karkottaminen sudenkorennoilla. Paarmat ja hyttyset (meillä sääsket) tykkäävät Miehestä ja siksipä hommasin hänelle aivan oman sudenkorennon. Ei tarvinnut yrittää saada kiinni oikeaa korentoa vaan oli helpompikin homma. 

Kopsasin netistä sudenkorennon kuvan, tulostin sen ja lisäsin hiukan värejä. Laminoimme korennot, leikkasin ne ja Mies kiinnitti lakkiin. Tästä innostuin ja pyysin itsellenikin. Ja tuli arpapalkintolakillekin käyttöä.

Pari päivää olen kokeillut eikä paarmat ole kiertäneet. Ei sillä, en ole heidän mielestään kovin kiinnostava.

Toiseenkin elokuun juttuun innostuin: Nyt suositellaan perhosbaarien perustamista. Googletin ja malleja tuli runsaasti. Ensimmäiseen laitoin ainakin olutta ja siirappia ja pienen hipun hiivaa. 

Toinen baari oli pihlajassa mutta siirsimme sen aitan seinustalle ja siinä on tarjolla sekamehua, siirappia, sokeria ja hiukan etikkaa. Tässä ei vielä näkynyt muuta kuin ampiaisia tai muita pörrääviä ja kärpäsiä. Yksi neitoperho kävi vähän kääntymässä mutta ei jäänyt siihen kuvan oton ajaksi.

Näyttää siltä, että kärpäset ja ampparit ovat kanta-asiakkaita.

----------- 

Eipä ole ennen tullut ostettua pikkutavaraa, jossa takuu on 5 vuotta!

Juhannustaikaa elokuussa

Mistähän tulikaan mieleen vanhan ajan juhannustaiat, joita en ole koskaan tehnyt. Kehittelin siitä muunnellun version elokuun alkuun. Alkuperäinen taika on tämä:

Jos juhannusyönä asettaa tyynynsä alle ennen nukkumaan menoa seitsemän erilaista kukkaa, jotka on poimittu seitsemältä eri niityltä, tulee yöllä unessa tuleva sulhanen tervehtimään. 

Nyt elokuun alussa olen muunnellut taikaa siten, että tuosta ei ole jäljellä muuta kuin seitsemän kukkaa. Enkä ole poiminut niitä vaan kuvannut kuudesta eri perennapenkistä. Tyynyn alla ne olisivat varmaan aivastuttaneet ja sotkeneet tyynyliinan.

Eikä mun tarvi odotella tulevaa sulhasta, kun se entinen sulhanen nukkuu vieressä. Minun unta häiritsee joskus tämän sulhasen kuorsaaminen ja hänellä uni katkeaa usein, kun hiippailen pissalle.

Mutta kukat olen valinut oikeasti ja taian avulla sain ne kukkimaan samaan aikaan:

Sinivaleunikko

 

Ruskolilja

Jaloangervo

Pioni

Akileija, ainut perenna, joka löytyi puutarhasta 27 v sitten

Särkynyt sydän

Heinälilja

Hyvin moneen näistä liittyy muistoja. Saas nähdä, millaista unta näen ensi yönä. Harmittaa, jos aamulla muistaa siitä unesta vain sen, että se oli mukava uni mutta ei mitään muuta.

Eikös näinkin saa lapsettaa, kun ei ole oikein muuta jutun juurta? Helteestä ja ukkosista on jo puhuttu liikaakin eikä päivänpolttavaa politiikkaakaan viitsi miettiä. 

Kullekin sopivia ilmoja!