Toukokuussa luetut kirjat

Nicholas Sparks: Ensi silmäyksellä

Viimeisessä lukupiirissä oli kirjastosta kertovat tai sitä sivuavat kirjat. Kerroin Epätavallisesta lukijasta mutta otin tämänkin kirjan. 

"Kun newyorkilainen tiedetoimittaja kohtaa viehättävän ja terävä-älyisen kirjastonhoitajan Etelä-Carolinan pikkukaupungissa, hän tuskin tietää mihin yllättävä romanssi johtaa. Jo muutamaa kuukautta myöhemmin Jeremy Marsh huomaa olevansa Boone Creekin uusi asukas, häitä valmisteleva hullaantunut sulhanen ja esikoistaan odottava epävarma isä." Tämä teksti on BookBeatin sivulta ja kertoo hyvin alkuvaiheet.

Ei ole helppoa kotiutua aivan erilaiseen ympäristöön, kun samaan aikaan tutustuu tulevaan vaimoonsa ja hänen sukuunsa sekä valmistautuu esikoisen tuloon. Jeremyn harrastuksiin ei ole kuulunut metsästys ja muut miehiset jutut, hän ei ole tottunut. Jeremyllä ja hänen morsiamellaan Lexie Darnellilla on alkamassa uusi elämä mutta välillä herää epäilys, kestääkö salamarakkaus.

Kirjan alkusivuilla mietin, keskeytänkö. Onneksi en, sillä kirja oli aika mielenkiintoinen. Riittääkö rakkaus, voiko luottaa toiseen, kun tuntee häntä niin vähän.

Kerttu-Kaarina Suosalmi: Hyvin toimeentulevat ihmiset

Hesarissa toukokuun alussa ohjaaja Lauri Maijala kertoi innostuneensa unohdetusta kirjailijasta, tästä Suosalmesta, joka oli hänelle aivan uusi tuttavuus. Minulle häntä vanhempana kirjailija on paljon tutumpi ja arvelen, että olen joskus parikymppisenä lukenut hänen kirjojaan.

Tämä Hyvin toimeentulevat ihmiset on julkaistu vuonna 1969 ja se oli meidän pääkirjaston avovarastossa ja ainut kirja oli Suuren suomalaisen kirjakerhon julkaisema tosi pienitekstinen kirja.

Kirjassa on useita päähenkilöitä, joiden elämäntilannetta seurataan. Veijo on lukion lehtori, jolla on pakkomielle saada talo tietyltä alueelta vaikka heillä ei olisi varaa. Mies viis veisaa, vaikka vaimo sanoo ettei halua taloa, joka on vielä hieman keskeneräinen, huono pohjaratkaisu isolle perheelle ja seinät maalattu rakentajan vaimon maun mukaan. Oikein ärsytti Veijo ja hänen mielipiteensä.

Toinen päähenkilö on papin rouva Elena, joka ikävystyy ja juo päiväkännejä. Hän on ehdottomasti vapaan kasvatuksen kannattaja eikä hän tiedä lapsistaan paljon mitään.

Päähenkilöillä on periaatteessa kaikki hyvin mutta he eivät kuitenkaan ole tyytyväisiä eivätkä ilmeisesti oikein tiedä, mitä haluaisivat. Taitaa tällaista olla nykypäivänäkin?

Ei hassumpi kirja.

Pajtim Statovci: Lehmä synnyttää yöllä

En ole mikään Finlandia -palkittujen kirjojen lukija mutta tämän lainasin ja sain luettua. Alussa mua häiritsi paljon se, kun koko sivu oli yhtä virkettä. Tuntui siltä, ettei saanut hengähdystaukoa lukemiseen lainkaan, kun ei tullut pistettä. 

On vuosi 1996 ja Suomessa kasvanut 8 -vuotias poika viettää Kosovossa kesän. Hän asuu äitinsä ja sisarustensa kanssa isoisänsä talossa ja ainut lohtu löytyy mielikuvituksen voimasta ja tilan lehmästä. Isoisä ei hyväksy hiljaista ja arkaa poikaa, koska miehen tulee oppia sotimaan ja tappamaan. Ruumiillinen kuritus ja pahoinpitely kuuluu "tapoihin". Suomessa poika joutuu kokemaan hävettävää rasismia oppilaiden ja myös opettajan taholta. Miten Suomessa voi olla sellaista? Poika saa hävetä koulussa perheen köyhyyttä ja isän mielisairautta muistuttavaa käytöstä.

Toisessa aikatasossa poika aikuisena kirjailijana käy Kosovossa äitinsä kanssa, jossa sodan pelko ohjaa yhä ihmisten arkea. En osaa tästä sen kummemmin kirjoittaa mutta näpeissään kirja piti. Jos haluat enemmän tietoa kirjasta, suosittelen Annelin Kirjoissa blogia.